Lieto 2-2 tasapeliin Turussa

INTER 2 – LIETO 2-2

Olipa tylsä peli. Pääosissa eivät suinkaan olleet pelaajat, vaan tuomarit. Tämä oli kyllä ala-arvoisin suoritus, mitä minä olen nähnyt. Tarkoitan lähinnä ykkös-linjatuomaria, jok oli todella kyvytön tehtäviinsä. Ei ole hyvä asia morkata tuomareita, mutta poika oli kyllä väärässä paikassa.

Peli alkoi Liedon selvällä painostuksella. Ja jo 4 minuutin kohdalla Aleksi syötti tarkan syötön Teemulle, joka pienen kuljetuksen päätteeksi sijoitti pallon maaliin. Maalin jälkeen nousi lippu. Maali hylättiin paitsiona? Palloa haettiin metsästä usean kerran monien minuuttien ajan. Tämä herpaannutti selvästi meidän peliä ja mentiin mukaan vastustajan kävelyvauhtiin. Ajassa 14 min. hävisi Ari kaksinkamppailun keskialueen laidalla, josta vastustaja pääsi syöttämään laitaa pitkin ylös. Tästä laita ohitti Tommin ja kiersi maalille 1 – 0. Tästä emme ottaneet opiksemme, vaan kotijoukkue loi puolenvaihto pelillä monta vaarallista tilannetta Sinkin vartioimalle maalille. Puolustus oli turhan levällään, eikä yhteispeli toiminut. Lisää kylmää kyytiä saimme niskaamme 23 min. Puolenvaihto syöttö oikealta vasemmalle ja veto 2 – 0. Joku varmaan jo ajatteli, että peli on pelattu. Näin ei kuitenkaan ollut. 10 min. kerättiin kiukkua ja kun adrenaliini rupesi pakottamaan nupissa rupesi paine purkautumaan. Ensin 35 minuutilla maalivahdin suosiollisella avustuksella Teemu repi veskarilta pallon pois ja täräytti pallon verkon perukoille. Taka-ajo oli alkanut. Hyvä kun edes kotijoukkue kerki aloittamaan vyöryttiin vastustajan maalille ja Rezga laukaisi 16 rajalta hirveän potkun, mikä upposi viivana Interin maaliin. Pallo keskelle ja sama vyörytys kuin edellisellä kerralla. Nyt oli ennättänyt ikiliikkuja Kessu kärkien mukaan luukkukahinoihin, josta hässäkän päätteeksi tempasi vasemman jalan nilkkapotkun alaviistoon ylärimaan. Tästä pallo noin metrin sisältä kieri takaisin kentälle. Tämänkin jälkeen olisi voinut tehdä maalin, mutta tuomari puhalsi pilliin. Vasta tämän jälkeen nousi ”linjapojan” lippu, jonka seurauksena maali hylättiin. Se oli liikaa joukkueellemme ja pelimme hajosi loppueräksi vain pelailuksi.
Toinen erä oli meiltä tasaista vääntämistä, mutta joka kerta kun pilli soi keskityttiin paukuttamaan poskea. Tauolla sovimme Arin kanssa ,että vaihdetaan kun tulee sopiva hetki. Joonas tuli vaihdosta sisään Arin paikalle, kun peliä oli pelattu 7 minuuttia. Kun sitten Kessu ja vastustaja juoksivat olkapäät vastakkain meidän puolustusalueella, tuomitsi tuomari kotijoukkueelle vaparin. Tätä ei Kessun käämit enää kestäneet, vaan otti itselleen suunsoitosta keltaisen. Myös rumat sanat lentelivät siihen malliin, että toinen keltainen nousi. Yhden pelin pakkohuili edessä. Peliä oltiin pelattu 16 min .Enää ei voitu kamalasti puhua pelaamisen nautinnosta eikä onnistumisen riemusta. Pelkäsin myös Teemun lentävän suihkuun, mutta ei enempää kuin keltainen. Kyllä pikkuhiljaa ryhdistäydyttiin ja ennen kaikkea pelattiin rohkeasti vastustajan maalille. Toinen vaihto suoritettiin 23 minuutilla, kun hyvän pelin pelannut Kossu otettiin vaihtoon ja liikettä pitämään juoksi kentälle Pasi. Nyt oli puolustus Balanssissa eikä syötöt enää tavoittanut omia. Sen verran kuitenkin yritimme tarrata ainakin yhteen pisteeseen, että vielä yksi vaihto suoritettiin: Teemu, hyvän päivätyön tehneenä kentältä ja depyyttipeliin alemman keskikentän pelaaja Janne Mäkiö. Onneksi olkoon Janne. Loimme lopuksi vielä tukun vaarallisia tilanteita kotijoukkueen maalille, mutta väsyneillä miehillä oli sihti hukassa.Vähän jäi hampaankoloon pelistä, mutta nyt jatketaan päänähan metsästystä ensi viikon perjantaina, jolloin Keskuskentälle vieraaksi saapuu PIF 2.