perjantaina, heinäkuuta 28, 2006

Lieto hävisi 1-3

Liedon Pallo hävisi kotonaan Kaapo 2:lle. Ottelutulos 1 -3, KaaPolle pisteet, tasakentällisin 1 – 1. Seitsemän peliä ilman tappiota, joten tilasto synkkeni uuden vielä pidemmän putken alkamista odotellen. Kärki karkaa hieman, mutta ei lopullisesti.

Itse pelistä:
Meillä on jo todella pieni pelaavien pelaajien joukkue jalkeilla pelistä toiseen. Nyt tuli sitten ensimmäinen peli, johon jouduimme lähtemään yhden vajaalla. Syyt ovat moninaiset ,joten jätän ne keskustelupalstalle. Emme syttyneet illan peliin taistelemaan voitosta. Se näkyi liian varovaisena tilanteisiin menemisillä. Vaikka tiedossa oli vastustajan pelitapa ja systeemit. Vastustaja heitti toistuvasti vasemmalta ristiin oikealle rankkarialueen rajoille, josta joko murtauduttiin laukaisutilanteeseen tai syötettiin keskelle luukkuun, missä oli useimmiten tilaa. 0-1 tilanne syntyi pitkän juoksupallon jälkitilanteesta, kun oikea laita oli päässyt karkuun, jonka jälkeen syöttö vasemmalle takatolpalle. Aleksi sai päänsä väliin, mutta pallo ei lentänyt tarpeeksi pitkälle. Oikea laita sai uudelleen pallon, josta syöttö jalalla takaisin vasemmalle ja se oli siellä . Peliä oli pelattu 13 min. Emme maalin jälkeen saaneet otetta, vaan vastustajalla oli junttaote, mikä piti. Yksi vastaan yksi -tilanteet hävittiin lähes kaikki. 20 min kohdalla kuvio toistui. Oikea laita ajoi sisään rankkarialueelle, josta syöttö pilkun kohdalle, missä kaksi vastustajan pelaajaa odotti syöttöä. Niin paljon oli aikaa, että heittivät kruunaa ja klaavaa kumpi tekee ja kruuna voitti 0-2. Kaksi minuuttia
tästä eteenpäin saimme kentän tasalukuiseksi, kun kentälle ennätti pikakomennuksella nuori Joonas Prami. Loppu aika ekaerästä pelailtiin, mutta vastustajan ylivoimahyökkäykset olivat historiaa. Tauolla saimme tarvittavaa henkistä voimaa, mikä näkyi kentällä välittömästi. Pelasimme lähes normaalia peliämme, josta ei puutu uskallusta eikä mielikuvitusta. 10 min kohdalla Retsan tykki sylki tulta ja olimme mukana pelissä. Luotiin tilanteita solkenaan ja pääsimme tunkeutumaan
useasti luukkuun, mutta tällä kertaa onni ei suosinut rohkeaa. Kun sitten alkoi joidenkin pelaajien jalka painamaan liikaa ja kun pelasimme osin riskirajoilla, pääsi vastustaja rankaisemaan, kun peliä oli pelattu 82 min. Vastustajan kärjelle tarjottiin pystypallo eteen, kärki ehti puolustajien välistä tökkäämään palloa juuri ennen, kun pantteri Sinkki juoksi maaliltaan vastaan. Vastustaja pysähtyi kuin seinään, mutta meidän harmiksi pallo lirui maaliin. Jos Sinkki olisi tilanteessa vastaan tullessa huutanut, olisi vastustajalta mitä todennäköisesti sydän pysähtynyt.
Toisen erän perusteella uskallan kirjoittaa lopuksi arvion tulevista peleistä.
Kannattaa tulla kannustamaan. Kunhan saamme pari kolmekin vaihturia jalkeille taistelemme edelleen hyvän jalkapallon puolesta. Ihan lopuksi kiitän koko joukkueen puolesta Joonasta debyytistä, joka varmasti saa jatkoa.
TU